Tammikuun 2012 Mediataideilta

Julkaistu: 26.3.2012 | Uutiset

Mediataideillassa – Nuutti Koskinen käsitteli vallan mytologiaa
Teksti: Kiti Saarinen
Mediamuseo Rupriikki tutustuttaa uuteen mediataiteeseen luentosarjalla, jossa tekijät kertovat teoksistaan. Sarjan aloitti Nuutti Koskinen aiheenaan taide ja vallan mytologia. Seuraavat vieraat ovat Anna Nykyri ja Jukka Hautamäki. Mediataideillat jatkuvat kesäkuulle, ja niihin on vapaa pääsy.
Nuutti Koskinen näyttää otteen teoksestaan Portrait of the (Art) Director. Videolla mieshahmo levittää pöydälle suuren palan punaista, joustavaa kudosta, jossa on erilaisia ruumiinosia. Mies leikkaa saksilla ruumiinosia ja lajittelee niitä talteen. Hän ottaa uuden arkin ja sama toistuu. Mies näyttää itsekin koostuvan samanlaisista yhteenkursituista ruumiinosista.
Koskinen halusi teoksellaan korostaa mainonnan tuottaman vallan ruumiillisuutta.
– Art Director eli mainoskuvien tuottaja on aina ihmiskuvien vanki. Myyttinen, identiteettinen valta on kaikkialla tässä kulttuurissa.
– Kuvien tuotanto on identiteettien tuotantoa. Tässä mielessä valta pikemminkin hajottaa kuin kokoaa. Identiteettien sirpaloituminen ja riittämättömyyden tunne tuottavat halun saada jatkuvasti jotakin uutta, mikä on talouskasvun mytologian välttämätön elinehto.

Vallan väline
Nuutti Koskiselle taiteen lähtökohta on aina kuva. Koskinen (s. 1975) on opiskellut filosofiaa, työskennellyt mainostoimistossa ja ajautunut teatteriinkin. Hän valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2011. Koskisen teokset ovat installaatioita, joiden perustana on video, animaatio tai näiden yhdistelmä. Hän on pohtinut paljon mytologian käsitettä.
– Mytologiat kertovat, millainen ihmisen ja maailman tulisi olla. Tätä kautta mytologia on vallan väline, se sitoo yksilön yhteisöön. Mytologiassa on aina mukana visuaalinen ja ruumiillinen kokemus.
Koskinen toteaa, että taiteella on mahdollista vaikuttaa tehokkaammin kuin vaikka filosofialla. Hän rinnastaa taiteen mytologiaan.
– Taide linkittää ihmisen omaan alitajuntaansa. Taiteen mahdollisuudet ovat siinä, ettei se voi loppuun asti rationalisoida kaikkea.

Nuutti Koskinen
Taide yhdistää naurun, filosofian ja suoran toiminnan, Nuutti Koskinen sanoo.

Luontosuhteen mietintää
Muutettuaan maalle Nuutti Koskinen on joutunut pohtimaan luontosuhdettaan. Kuvataideakatemian lopputyönsä kirjallista osuutta Siirtomaapolitiikkaa – taide ja vallan mytologia tehdessään hän tutki luontosuhteen historiaa ja muodostumista.
– Pieni lapsi näkee ympäristönsä itsensä kaltaisena ja pitää eläimiä, kasveja ja kiviä itsensä lailla tietoisina olentoina. Sama ajatus toistuu animistisissa luonnonuskonnoissa. Identiteetti muodostuu aina suhteessa johonkin, erona johonkin. Ihminen etsii ympäriltään jotakin, mihin itseään verrata.
Identiteetin rakennus on sosiaalinen ja kulttuurinen prosessi. Sitä ohjaavat vallitsevat ihmiskuvat. Mytologia on se aines, josta ihmiskuvat koostuvat. Mytologian kautta ihmiskuvat myös muokkautuvat.
– Voisi sanoa, että ihminen rakentaa identiteettiään täyttämällä sitä ihmisen kuvilla.
Koskinen puhuu modernista animismista.
– Meillä on ollut vahva perinne, että luonto pitää ottaa haltuun. Tämä ajatus edellyttää luonnon kokemista jonakin toisena, Koskinen sanoo.
– Animistinen maailmankuva on vielä yllättävän lähellä. Niinkin myöhään kuin 1930-luvulla hylkeenpyytäjät käyttivät puhuessaan niin sanottua jääkieltä. Sillä he yrittivät huijata hyljettä, jottei se ymmärtäisi todellista pyyntikeskustelua.
Valta piiloutuu
Koskinen puhuu vallan irtiotosta vastuusta. Valta piilotetaan vetoamalla siihen, että se on jonkin korkeamman hallussa. Seuraavaan näyttelyynsä Kluuvin Galleriaan Koskinen työstää parhaillaan teosta, joka käsittelee vallan ja mytologian teemaa kulttuurisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Työnimeltään teos on Nukkuva Saturnus.

Nostokurjet rakentavat nukkuvaa jumalhahmoa, joka samanaikaisesti muualta rappeutuu. Muodoltaan teos on animoitu kollaasi, joka muodostuu valokuvista ja muista paloista. Liikkeet ovat tietokoneanimaatiota.

– Ihminen rakentaa jumalansa luopuakseen vallasta. Aina löytyy pappi, joka voi tulkita, mitä jumala haluaa, Koskinen sanoo. – Myyttiseen hahmoon liittyy aina paluun ajatus.
Toinen tekeillä oleva teos käsittelee ihmisten välisiä suhteita. Siinä pohditaan eron kokemusta ja käsitettä.
– Koetan rinnastaa eroa ihmisen ja luonnon välillä. Ihmisellä on taipumus korostaa eroa sen sijaan, että etsisi, mikä on samaa.
Rupriikin mediataideillat:
3.4.2012 klo 17–19
Kuvataiteilija ja ohjaaja Anna Nykyri kertoo teoksistaan.
Anna Nykyri (s. 1981) työskentelee kuvataiteilijana ja ohjaajana liikkuvan kuvan parissa teatterin, elokuvan, kuvataiteen ja television alueilla.
8.5.2012 klo 17–19
Videoscreening
Videotaidenäytöksessä nähdään tuoretta suomalaista ja kansainvälistä videotaidetta.
5.6.2012 klo 17–19
Jukka Hautamäki: Mekatroniikka kuvataiteessa
Kuvataiteilija Jukka Hautamäki (s. 1971) kertoo uusimmista teoksistaan ja niiden teknisistä taustoista.